Lappi vaihtui Kolin vaaroihin
Kolin Hattusaaressa niemekkeenomaisen saarekkeen kruunaa idyllinen puusilta matkalla alueen vuokramökeille. Matkalla kohtaamme toki muitakin matkailuun linkittyneitä kohteita.
Sari ja Jaakko Vaakanaisen Hattusaaren Rantamajojen
mökki on ollut kotkalaisen Jaana ja Esa Ingraeuksen valinta
talvilomaviikoille.
He kertovat löytäneensä Kolin pari vuotta sitten, kiitos
erään Jaanan kotkalaisen työkaverin. Helmikuun alussa he kertovat olevansa jo
neljättä kertaa lomalla Kolilla.
– On käyty pari kertaa marraskuussa, ensimmäisen kerran vuonna
2022, ja nyt ollaan toista kertaa helmikuussa, virkkaa Jaana Ingraeus.
Kotkalaiset olivat aiemmin innokkaita Lapin kävijöitä, ja
varmaan jatkossakin. Syksyiset ruskaretket ovat suuntautuneet muun muassa
Rukan, Ylläksen ja Saariselän maisemiin.
Koli tuntuu nyt olevan kuitenkin se pääkohde, kun he
ajattelevat rauhoittumista ja rentouttavaa olemista. Kohteen valinnassa yhtenä
ratkaisevana tekijänä on noin puolet lyhyempi ajomatka Lappiin nähden. Noin
viiden tunnin ajon jälkeen ollaan perillä.
– Kesällä täällä ei ole koskaan käyty, jos sitten vaikka
ensi kesänä, pohtii Esa Ingraeus.
Saunomista ja luonnossa liikkumista
Jaana Ingraeus kertoo työskentelevänsä HUS:n alaisen
laboratorion näytteenotossa Kymenlaakson keskussairaalassa. Esa Ingraeus on
työskennellyt Sunilan sellutehtaalla, mutta on niiden 240 joukossa, joilta työt
loppuvat tehtaan viimesyksyisen sulkemispäätöksen myötä.
– Omalla kohdalla töitä on vielä toukokuun loppuun, toteaa
tehtaan käyttöpuolen prosessimiehenä työskentelevä Ingraeus.
Siinä, missä Jaana harmittelee hoitajapulaa omassa
yksikössään, Esalle töiden jatkuminen omalla paikkakunnalla on täysin hämärän
peitossa.
– Olen valmis menemään kauemmaksikin. Kotkan lisäksi olen
hakenut töitä Haminasta ja Porvoosta.
Näiden, erilaisten paineiden keskellä mökkiloma Kolin
kaltaisessa kansallismaisemassa tulee tarpeeseen.
– Kaipaamme molemmat rauhaa lomillamme. Liikumme paljon
luonnossa ja olemme himosaunojia. Puulla lämmitettävä sauna on ehdoton. Kyllä
täällä sielu lepää, iloitsee Jaana Ingraeus.
Kolin luonto tarjoaa myös hyvän vastapainon
kaupunkielämälle.
Hyvää ruokaa ja vaelluksia
Jaana ja Esa Ingraeus viihtyvät Hattusaaressa, mutta
liikutaan sitä muuallakin. Vaellettu on niin Ukko-Koli, Akka-Koli kuin
Paha-Kolikin, nuo sydänvaarat.
– Käydään välillä Ylä-Kolin hotellin kylpylässäkin,
mainitsee Jaana Ingraeus.
Yksi tärkeä tekijä viihtyvyyden kannalta on hyvä ruoka.
Valmiille ei mennä, vaan kaikki tehdään itse. Siinäkin mielessä he antavat
hyvän arvosanan majoituspaikalleen, jossa on täysin varusteltu keittiö. Illan
kruunaakin vaikkapa kanasalaatti ja patonki, parin lasillista punaviinin
kanssa.
– Syödään monipuolisesti lihaa, kalaa ja kasviksia, mutta
punaista lihaa vähemmän, mainitsee Jaana Ingraeus.
Se, mikä pariskunnan yllätti, oli rauhallinen Kolin kylämiljöö.
Odotettiin paljon vilkkaampaa menoa. Toisaalta he myöntävät, varsinaisena
sesonkiaikana tilanne varmasti olisi toinen.
Lomailu sesonkiaikojen ulkopuolella siinä mielessä on enempi
sattumaa kuin tarkoituksellista.
Meren rannalla asuvina Ingraeuksia ovat aina viehättäneet
vesistöt. Siinäkin mielessä Pielinen hohtavine lumivaippoineen hivelee mieltä
ja silmää. Vuokraisännän tekemät jääladut jäivät vielä tällä kertaa väliin,
mutta suksille molemmat mielivät, ehkä sitten ensi kerralla.