Tuhkalannoituksella voi lisätä puuston kasvua merkittävästi ojitetuissa suometsissä. Lisäkasvu voi olla keskimäärin kolme kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. Lannoituksen vaikutus kestää noin 30–40 vuotta.

Tänä vuonna tuhkalannoituksia on tehty kemera-tuella eniten Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Tuhkalannoituksia tehdään Suomessa noin 12 000 hehtaarilla vuosittain, mutta sopivaa lannoitusalaa olisi viisi kertaa enemmän. 

Suometsät hyötyvät tuhkasta eniten, sillä niissä havupuiden kasvua hidastaa kaliumin ja fosforin vähyys tai ravinteiden epätasapaino. Puhdas puutuhka sisältää typpeä lukuun ottamatta kaikki puiden tarvitsemat ravinteet oikeassa suhteessa. Metsänomistajalla täytyy olla malttia, sillä puiden fosforinpuutos korjaantuu yleensä vasta 3–4 vuoden kuluttua lannoituksesta.

Tuhkalannoitus on myös ilmastoteko, sillä kasvava puusto sitoo ilmasta hiilidioksidia. Tosin tuhkalannoitus nopeuttaa pintaturpeen maatumista, josta taas tulee kasvihuonekaasupäästöjä.

Suometsien tuhkalannoitukseen on saatavissa kemera-tukea 30 prosenttia kokonaiskustannuksista. Tukea haetaan Metsäkeskuksesta.