Uusiutuvan energian osuus Pohjois-Karjalan energian kulutuksesta on jo 67 prosentin tasolla. Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin viime vuonna noin 331 000 kiintokuutiometriä metsähaketta, joka on noin kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Pohjois-Karjalan oman maakunnan energiapuun hakkuumahdollisuudet olisivat huomattavasti suuremmat. Energiapuun korjuu myös edistäisi ylitiheiden metsien hoitoa.

Käytetyin metsähakkeen raaka-aine on pienpuu, jota kertyy nuorten kasvatusmetsien harvennuksista. Sitä kului maakunnassa edellistä vuotta enemmän, yhteensä noin 177 000 kuutiometriä. Uudistusalojen hakkuutähteitä laitokset kuluttivat 80 000 kuutiometriä, joka on 20 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2018 käyttö. Vuosi 2019 oli jo toinen perättäinen vuosi, jolloin kantoenergiaa ei käytetty maakunnan laitoksissa ollenkaan.

– Pohjois-Karjalassa järeän puun osuus käytetystä metsähakkeesta oli toiseksi eniten Suomen maakunnista. Yhtenä selityksenä tälle lienee Venäjältä hankittava järeä tuontipuu, kertoo Suomen metsäkeskuksen bioenergian ja biotalouden asiantuntija Urpo Hassinen.

Metsähakkeen kulutus lisääntyi eniten viime vuonna Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla, missä alueelliset metsäenergiavarat alkavat olla hyvin käytössä. Itä-Suomessa, Kainuussa ja Pohjanmaalla olisi hyvät mahdollisuudet lisätä metsäenergian käyttöä tulevina vuosina.

Energiapuukokoista, hoitamatonta nuorta metsää on Suomessa lähes 700 000 hehtaaria. Energiapuun korjuu nuorista metsistä on osa metsänhoitoketjua, joka edistää puuston järeytymistä. Mikäli kotimaisen energiapuun korjuuta ei saada toimimaan, on todennäköinen vaihtoehto lisätä energiapuun tuontia ulkomailta.