Mitä hyrsyläläisten sukunimien muutokset kertovat rajakarjalaisen väestön identiteetin muutoksesta vuosina 1890–1950? Siitä kuullaan torstai-iltana Juuan kirjastolla, jossa Itä-Suomen yliopiston professori emeritus Tapio Hämynen pitää yleisöluennon Juuan Karjaseuran kevätkokouksen jälkeen.

”Olin minäkin kerran Molotoffi...”. Rajakarjalaisen suvun historia 1600-luvulta 2020-luvulle -kirja kertoo Hyrsylän mutkassa eläneen Löllön (vuodesta 1937 Lampivuon) suvun vaiheista metsien ja soiden eristämällä Karjalan kolkalla. Suku sai talvisodassa näkyvän aseman, kun Matti Lampivuo valittiin Terijoen hallituksen Hyrsylän kyläkomitean johtajaksi.

Hyrsylän mutka muodosti Suomen itsenäistymiseen saakka ”pienoistalousalueen”, jossa elämä oli ylirajaista: käytiin töissä Venäjän puolella, kirkollinen elämä oli yhteistä rajantakaisten venäläisten kylien kanssa, aviopuolisoita haettiin Venäjän puolen rajakylistä tai avioiduttiin niihin.

Rajan sulkeutuminen vuonna 1918 merkitsi Hyrsylän mutkan pienoistalouden väestölle monia kriisejä, joista suomalaiskansallisen ajattelutavan omaksuminen oli yksi.